Tervetuloa KeskusApteekkiin!
Lääkkeet ovat Suomen yleisin hoitomuoto. Moni saa apua, sairaus paranee tai oireet lievittyvät. Sairauksia voidaan myös ehkäistä ennalta. Lääkkeiden toivotut vaikutukset toteutuvat, kun lääkkeen käyttäjä tuntee lääkkeensä ja tietää mitä tehdä. KeskusApteekista saa riippumatonta lääketieteellisiin tutkimuksiin ja näyttöön perustuvaa lääketietoa sovellettuna jokaisen potilaan yksilölliseen tilanteeseen.
Farmaseutit ja proviisori neuvovat jokaista lääkkeen ostajaa henkilökohtaisesti siinä laajuudessa kuin hän haluaa. Uudesta lääkkeestä tarvitsee usein enemmän tietoa kuin jo käytössä olleesta tutusta lääkkeestä. Jos taas käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti, on hyvä tarkistuttaa lääkkeiden väliset yhteisvaikutukset, ettei tule vahinkoa.
Oman kiinnostuksen voi ilmaista farmaseutille tai proviisorille vaikka kysymällä mitä minun pitäisi tietää tästä lääkkeestä. Silloin saa lääkkeestään parhaan mahdollisen hyödyn ja osaa ehkäistä haittoja ja toimia erilaisissa tilanteissa.
Jos tulee ongelmia, apteekkiin voi aina soittaa.
Ajankohtaista asiaa
-
2.12.
2015
Muutoksia lääkekorvauksiin
Säästöt jatkuvat. Ensi vuoden alusta 25 miljoonan euron lääkekorvaussäästö toteutetaan niin, että säästövaikutukset kohdistuvat sekä lääkkeiden käyttäjiin että lääkealan toimijoihin. Lääketeollisuudelle ja tukkukaupalle suunnitellaan kertaluontoista palautusmaksua ja apteekeille apteekkimaksun väliaikaista korotusta.
Lääkkeiden käyttäjien osalta vaikutus koskee lääkekorvauksia. Lääkekorvauksille tulee 50 euron alkuomavastuu. Käytännössä jokainen siis maksaa ensin 50 euroa ja vasta sen ylittävältä osalta lääkkeistä saa Kela-korvauksen. Lisäksi ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaiseksi omavastuuksi tulee 4,50 euroa nykyisen 3 euron sijaan ja vuosiomavastuun ylityksen jälkeiseksi lääkekohtaiseksi omavastuuksi 2,50 euroa nykyisen puolentoista euron sijaan. Muutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
***
Apteekkariliitto esitti lausunnostaan, että nämä säästöt heikentävät lääkehuollon toimivuutta ja suomalaisten sitoutumista lääkehoitoonsa. Apteekkariliitto pitää todennäköisenä, että sairausvakuutuskorvauksiin kohdistuvat säästöt johtavat siihen, että ihmiset eivät käytä osaa heille tarpeellisista lääkkeistä. Apteekeissa havaitaan jo nyt kasvu niiden potilaiden määrissä, jotka hakevat farmaseuteilta ja proviisoreilta apua pohtiessaan, mitkä lääkkeet voi jättää käyttämättä tai tauottaa taloudellisesta tilanteesta johtuen.
Epäonnistunut lääkehoito lisää käyntejä lääkärissä tai johtaa pahimmillaan sairaalahoitoon.
***
Hallitusohjelma edellyttää kuitenkin vielä lisäsäästöjä vuonna 2017. Oletettavasti niiden suunnittelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriössä näillä hetkillä. Hyvää suunnitelmissa on se, että tavoitteena on hakea säästöjä parantamalla lääkehoidon toimivuutta ja kohdentamalla lääkkeiden käyttöä oikein. Lääkkeiden yhteisvaikutusten ehkäiseminen liittyisi tähän saumattomasti.
***
Lääkekorvausjärjestelmää voitaisiin myös käyttää nykyistä tehokkaammin ohjaamaan lääkkeiden käyttöä. Hoitosuosituksia tukeva korvausjärjestelmä poikisi säästöjä parantuneena terveytenä sekä todennäköisesti vähentyneenä lääkkeiden käyttönä. Tähän tarvittaisiin enemmän terveystaloudellista laskentaa, seurausvaikutusten arviointia ja lääkkeiden korvausten miettimistä sairaus kerrallaan. Tämä olisi työlästä ja aikaa vievää, mutta ihmisten terveyttä edistävää ja kustannuksia säästävää.
Voitaisiin myös laskea paljonko säästettäisiin, jos lääkekorvauksilla tuettaisiin sitä, että potilas hankkii uutta lääkettä vain kuukauden annoksen kerrallaan. Lääkejätteen määrä vähenisi huomattavasti. Nykyisellään kuukauden ensiannos ei aina toteudu mm., koska joissakin lääkkeissä pienestä pakkauksesta ei saa Kela-korvausta, mutta isommasta saa.
Tähän mennessä lääkesäästöjä on haettu ottamalla Kelan lääkekorvaussumma tarkasteluun ja päättämällä, paljonko siitä siirretään potilaiden ja lääkealan maksettavaksi. Jatkossa säästöt pitäisi leikkausten sijaan saada aikaan rationaalisen lääkehoidon keinoin.
Merja Aaltonen
apteekkari
Heinolan KeskusApteekki
-
22.5.
2015
Yskä vaivaa – mikä auttaa?
Tänä keväänä flunssaan on usein liittynyt tavallista hankalampi pitkään kestävä kuiva yskä. Yskänlääkkeen ostajien kanssa on mietitty sopivaa vaihtoehtoa aika usein. Itsehoitolääkkeen valinta sisältää tiedon vaihtoa lääkkeen käyttäjän ja farmaseutin tai proviisorin kesken. Yskänlääkkeen ostaja kuvailee yskäänsä ja ammattilainen kertoo lääkkeistä ja käypä hoito-suosituksista. Lopputuloksena on sopiva lääkevalinta tai suositus kääntyä lääkärin puoleen. Joskus riittävät lääkkeettömät keinotkin kuten lämmin juoma.
Yskä on haastavin itsehoito-oireista ja yskänlääkkeistä on liikkeellä paljon väärää tietoa. Yhä uudelleen ja uudelleen apteekin asiakaspalvelussa kohtaa ihmisen, joka haluaa limaa irrottavaa yskänlääkettä ärsyttävän flunssayskän hoitoon. Tieto ohjaa ihmisen käyttäytymistä itsehoitolääkkeitä hankittaessa. Virheellinen uskomus limaa irrottavan yskänlääkkeen tehosta ärsyttävän flunssayskän hoidossa on sitkeä.
Syitä on monia. Termi 'limaa irrottava' ohjaa ajatukset yskän paranemismekanismiin, liman lohkeamiseen ja yskimisen helpottumiseen. Ymmärrän niitä ihmisiä, jotka uskovat limaa irrottaviin yskänlääkkeisiin. Flunssayskä paranee itsestään. Elimistö parantaa sen käyttipä lääkettä tai ei.
Limaa irrottavista yskänlääkkeistä ei ole mitään hyötyä tavalliselle flunssapotilaalle. Sitkeä lima, jonka limaa irrottava yskänlääke pilkkoo, liittyy pitkäaikaisiin keuhkosairauksiin ja muodostuu viikkojen tai kuukausien kuluessa. Vastaavanlaista sitkeää limaa ei flunssayskässä ehdi muodostua.
Onko limaa irrottavista yskänlääkkeistä haittaa? Liian pitkäaikainen käyttö on haitallista, liman eritys vain yltyy. Hengitysteiden lisäksi myös ruuansulatuskanavaa suojaava lima ohenee. Kun samalla käytetään flunssalääkkeitä, jotka sisältävät tulehduskipulääkettä, heikennetään mahan ja muun ruuansulatuskanavan suojamekanismeja kahdella tavalla. Lyhytaikaisella käytöllä tuskin on merkitystä, mutta esimerkiksi mahahaavan sairastaneille nämä lääkkeet eivät sovi.
Yskänlääkkeitä ja niiden käyttöä on viime vuosina kritisoitu. Niiden tehoa on epäilty ja haitoista on kirjoitettu. Ärsyttävään flunssayskään saa kuitenkin tehokkaimman avun ärsytystä estävästä yskänlääkkeestä esimerkiksi silloin, kun yskä häiritsee yöunta. Hyödyn pitää olla suurempi kuin mahdollisten haittojen. Ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa täyty välttää.
Jos Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskus Fimea muuttaisi 'limaa irrottava'-termin ' limaa ohentavaksi', vältettäisiin väärää mielikuvaa ja voitaisiin lisätä lääketurvallisuutta. Limaa ohentava on se farmakologinen vaikutus, joka ko. yskänlääkkeillä on.
Tärkeintä on kuitenkin, että lääkkeen käyttäjällä on oikeaa tietoa lääkkeestään. Silloin saavutetaan paras mahdollinen hoitotulos.